Suurennettu
karttaIsojakokartta Rantasalmen Haapaniemestä 1798
Rantasalmen pitäjässä oli 1500-luvulla kuninkaankartano, joka sijaitsi Rantasalon kylässä myöhemmän Lankilan talon paikalla. Kuninkaankartanoon kuulunut ja siitä erillään sijainnut Haapaniemen niitty oli ollut ennen vuotta 1556 Kervinen-nimisen talonpojan nautinnassa. Niitty oli aluksi kuninkaankartanon niityistä tuottoisin ja samalla parhaimpia koko Rantasalmella. Kuninkaankartanon maat läänitettiin 1600-luvulla ja rakentamaton niitty jäi kruunulle. 1600-luvulla se vähitellen metsittyi ja sitä käytettiin laitumena. Haapaveden rannalla sijainnut Haapaniemen niitty jäi ainoaksi jäännökseksi entisestä kuninkaankartanosta. Määräjakoislaitoksessa niitty annettiin Viipurin ja Savonlinnan läänin ratsuväkirykmentin everstin heinämaaksi. Vuonna 1750 se oli Karjalan Rakuunaeskadroonan majurin ratsutilan käytössä.
Kymenkartanon ja Savon läänin maanmittari Lars Boström laati Haapaniemen kruununniitystä geometrisen kartan vuonna 1750. Maaherran määräyksestä suoritettiin alueella maanmittaus, erottaminen ja pyykitys toukokuussa 1750. Kartasta selviää, että se oli pitkä ja kapea luoteis-kaakkois-suuntainen niitty Paajasen- eli Pohjaslahden rannalla. Lahden nykyinen nimi on Vistinlahti. Haapaniemi sijaitsee Haapaveden rannalla nykyisten Haapalahden ja Uitonlahden välisellä niemellä. Kaakkoisosa Haapaniemen kruununniitystä kasvoi vuonna 1750 metsää pyykkien 1—5 ja 13—14 kohdalla olevalla alueella.
Niityn lounaanpuoleinen metsäsarka (Skogs teg) kuului Rantasalmen Kolkontaipaleen kylän ratsutilalliselle Leskiselle ja Joroisten Kerisalon kylän ratsutilalliselle Sipiselle. Pyykin 12 vieressä oli Leskisen ratsutilaan kuulunut torppa. Niityn koillispuolella sijaitsi Rantasalmen Tuusmäen kylän ratsutilallisten Yrjö ja Risto Kämäräisen Paajasenmaa sekä Haapaniemi-niminen metsäsarka, joka kuului Leskiselle ja Sipiselle. Pyykkiin 10 rajoittui Joroisten Kerisalon kylän ratsutilallisen Pentti Hämäläisen ja talollisen Erkki Tolvasen yhden arviokuorman suuruinen kapea osa niitystä ja pyykkiin 9 Kämäräisten samoin yhden arviokuorman suuruinen kapea osa niitystä Paajasenlahden rannalla. Haapaniemen kruununniitty ei kuulunut mihinkään kylään eikä sillä ollut ennen isoajakoa omaa talonnumeroa.
Eversti Göran Magnus Sprengtporten ryhtyi järjestämään vuonna 1776 Rantasalmelle hevossiittolaa ratsuväen tarpeisiin. Vuonna 1778 hän osti puolet Kolkontaipaleen kylän Leskisten ratsutilasta, ja hevossiittola siirrettiin sinne. Toinen puolisko ratsutilasta jäi edelleen Leskisille. Haapaniemen kruununniitty sai näin tilukset ympärilleen ja siitä muodostui oma tila, Haapaniemen kuninkaankartano, joksi sitä sitten nimitettiin. Sprengtporten oli tehnyt vuonna 1779 Ruotsin kuninkaalle aloitteen sotakoulun perustamisesta upseerien kouluttamiseksi. Sotakoulu aloitti toimintansa Kuopiossa seuraavana vuonna, mutta jo vuonna 1781 sen toiminta siirrettiin Rantasalmen Haapaniemeen. Siellä toimi lyhyen aikaa myös Kenttämittauskoulu. Sotakoulun rakennukset paloivat vuonna 1818, ja seuraavana vuonna laitos lopetti toimintansa. Sen seuraaja oli Haminan kadettikoulu.
Haapaniemen kuninkaankartanon tilukset rajoittuivat Rantasalmen Riuttasen, Kolkontaipaleen ja Tuusmäen kyliin sekä Joroisten Kerisalon kylään. Yli-insinööri Isak Reinhold Hasselblatt mittasi Haapaniemen tilukset vuonna 1783. Kuopion läänin varamaanmittari Henrik Oliver Ungern valmisteli tilan verollepanoa varten sekä suoritti isonjaon vuonna 1798. Ungern asui myöhemmin Rantasalmella, missä hän omisti muun muassa Putkisalon kartanon. Haapaniemen kuninkaankartanon muodostamista ja isojakoa vaikeutti hieman se, että siihen liitettäviä maita oli ollut yhteisnautinnassa ja että alueella oli monia ulkokylän niittyjä sekä maakappaleita. Vuoden 1750 kartan esittämä vanha Haapaniemen kruununniityn alue löytyy isojakokartasta suunnilleen kuvioiden 15, 23 ja 28a kohdalta. Suurin osa tilaan liitetystä alueesta oli jakokirjan mukaan joko kaskimaata, korpea (kärr) tai niittyä. Metsämaalla oli lähinnä kaskimaata ja korpea. Metsämaalla vain yksi alue oli impedimenttia, käyttökelvotonta nevaa (numero 24). Tilaan liitettiin myös Nikinahon ulkomaa, jossa oli tuolloin huomattava kaskimaa. Metsää tilalla oli tuolloin hyvin vähän: vain kaskimaalla (numero 20) olevaa lehtimetsää, korvessa (numero 23) kasvavaa sekametsää ja Nikinahon ulkomaalla korvessa (numero 7a) kasvavaa tarvemetsää.
HH
Lähteet: KA. MHA. C45 3/1. Charta Öfver Haapaniemi Kongs Gårds N:o 6 Ägor uti Randasalmi Sokn S:t Michels län. Afmätte År 1783 af Premiere Ingenieuren Isaac Reinhold Hasselblatt och Storskiftade samt Beredde til Skattläggning År 1798 Af Henr: Oliv: Ungern Ordinarie Landtmätare; KA. MHA. C45 3/2—3; KA. MHA. C45 ¾. Geometrisk Charta Öfwer Hapaniemi Crono Äng, som nu Maijoren wed Carelska Esqvadron til Hästehemman för 5. Daler Silfwermynts Ränta Anslagit är, Och finnes Belägit i Nyslot och Kymmenegårds Läns Medledels Härad och Randasalmi Socken. Afmät År 1750. Af L:J:Boström; Ekstrand, Viktor, Svenska Landtmätare 1628—1900. Biografisk förteckning. Umeå & Uppsala 1896—1903; Soininen, Arvo M., Rantasalmen historia. Pieksämäki 1954.