Suurennettu kartta

Uudenkaupungin Uussaaren tilan verollepanokartta 1701

Turun ja Porin läänin maanmittari Olof Mört (kuoli 1703) mittasi geometrisesti Uudenkirkon pitäjän (myöhemmän Kalannin, nykyään Uudenkaupungin) Uussaaren yksinäistilan, myös sen ”laadun ja määrän” (medh dess Qvalitet et Qvantitet) vuonna 1701. Talo oli ollut läänitettynä ”Hänen kreivilliselle armolleen” rouva Anna Maria Soopille, mutta nyt se oli vaihdettu toiseen omistukseen Eurajoen pitäjästä, ja Uussaari oli siirtynyt kruunun omistukseen. Talon naapurikylät olivat Tynki, Ridanala, Kaivola ja Männäinen. Mört on selostanut metsät yleisesti karttaselityksessä. Kartassa hän on eritellyt tarkasti erilaiset alueet ja kirjoittanut havaintonsa niiden kohdalle. Mört on käyttänyt kartassa vähän väritystä, mutta se on silti selkeä. Kartta vaikuttaa tarkalta, joten mittaukset ovat kokeneen maanmittarin huolellista työtä.

Uussaaren metsäalueilla kasvoi tuolloin lähinnä katajaa ja kuusta. Kuusta käytettiin aidaksiin ja polttopuuksi sekä katajaa seipäiksi. Mört huomautti, että näitä ei löytynyt riittävästi. Tuohimetsiä ei ollut talon maalla. Talon länsipuolella oli haka (5), jossa kasvoi isoja tammia ja koivuja sekä piilipuita eli salavia (Pijlträn). Paikalla mainitaan olleen myös puutarha (Trägård). Salavalla tarkoitettaneen aitoa salavaa eli piilipuuta (Salix fragilis), joka on nopeakasvuinen, puumainen paju. Tammia (metsätammi = Quercus robur) kasvoi myös hieman kauempana talon lounaispuolella. Mört kirjoitti muistiin, että toisina vuosina, kun ne kantoivat terhoja, niillä ruokki pari sikaa tai enemmän! Tammien muusta käytöstä hän ei kerro karttaselityksessä mitään. Talon etelä- ja lounaispuolella kasvoi katajaa metsäksi asti (Een Skogh) ja kuusta.

Uussaaren laitumet olivat hyvin vähäiset ja niitä oli vain rintamaalla ja autiopelloilla (16) talon pohjoispuolella lähellä kylän rajaa. Autiopelloilla oli ”vanhoina aikoina” ollut peltoa, mutta sitä ei ollut viljelty enää pitkään aikaan. Siellä kasvoi suuria katajapuskia (stoora Eenbuskar). Talon pohjoispuolella virtaavan puron (nykyinen Niinioja) varrella kasvoi järviruokoa (Röö Wass), mutta paikka oli kartan mukaan jo Uussaaren rajojen ulkopuolella.

HH

Lähteet: KA. MHA. A24 57/1. Osari I Nykyrckia Sochn Wehmo Häradh Åbo Lähn Belägit som Hennes Grefwelige Nåde Höghwälborne Frw, Frw Anna Maria Soop I Nåder får af Hans Kong: Maij:t och Cronan afstå Emoot annat Iämbgådt godz I Euraåminne Sochn och Neder Sattagunda Häradh medh dess Qvalitet et Qvantitet afmäth Anno 1701. Oloff Mört; Alanko, Pentti, Puut ja pensaat. Porvoo 1988; Ekstrand, Viktor, Svenska Landtmätare 1628—1900. Biografisk förteckning. Umeå & Uppsala 1896—1903.

PALUU HAKEMISTOON