Suurennettu kartta

Lopen Sajaniemen ja Joentaan kylien metsäkartta 1693

Maanmittari Samuel Brotherus laati metsäkartan Lopen pitäjän Sajaniemen ja Joentaan kylistä vuonna 1693. Karttaselityksessä Brotherus kertoo, että Sajaniemen kylällä oli hyvät hirsi-, tuohi-, lehti- ja niinimetsät kotitarpeeseen. Kaskimetsiä riitti jotenkin joka talolle, kun oli vuosia ”että saa viljellä metsää” (att få Bruka Skogen). Kylän laitumet olivat keskinkertaiset. Ulkomaat koostuivat hiekkamaasta ja kukkuloista sekä kelvottomista soista. Siellä ei ollut erityisiä paikkoja pellon tai niityn tekoon.

Joentaan kylällä oli hyvät hirsimetsät, joissa kasvoi honkia ja mäntyjä. Metsää riitti edelleen aidaksien ja polttopuun saantiin. Muutamat kylän miehet olivat kuitenkin kertoneet maanmittarille, ettei heillä ollut mitään hyvää paikkaa aidaksien saantiin, mutta sitä vastoin tuohi- ja niinimetsää oli. Lehtimetsät katsottiin riittäviksi. Kaskimetsien sanottiin olleen pieniä paikkoja ”kukkuloiden välillä”. Joentaan kylällä oli hyvät laitumet.

Joentakalaisilla oli kaksi ulkokylänmaata, joista ensimmäisessä oli hyvää niittymaata ja kaskimetsää. Se sijaitsi Sajaniemen kylän rajojen sisäpuolella. Sajaniemeläiset väittivät joentakalaisten tehneen suurta tuhoa ja vahinkoa (Stoor Skada och förderf) ja väittivät, että heidät oli saatettu sen takia ”täysin perikatoon” (aldheles blif:a ruinerade). Sajaniemeläiset tietenkin halusivat, että tämä ulkomaa liitettäisiin heidän omaan kyläänsä. Joentakalaisilla oli toinen, rajoilla erotettu ulkokylänmaa, josta heillä oli kihlakunnantuomarin vuonna 1668 vahvistama ote aikaisemmasta vuonna 1565 annetusta tuomiosta. Tämän alueen sanottiin olevan hyvä ulkometsä (godh fällskogh).

Joentakalaisilla ja Sajaniemeläisillä oli ollut 1500-luvulla kova riita Sajaniemen kylän rajojen sisäpuolella sijainneesta Leppälahdenmaasta, josta oli annettu tuomiokirje vuonna 1594. Kaksi sajaniemeläistä oli ostanut maan, mutta osa kauppasummasta oli maksamatta vielä 1600-luvun lopulla. Myös kylien välinen raja oli riidanalainen. Raja saatiin lopulta käytyä kesällä 1601, vaikka sajaniemeläiset olivat tulleet rajankäyntiin aseistautuneina! Kyseessä oli Hirvijärven eteläpäästä luoteeseen suuntautuva rajalinja. Vielä Brotheruksen kartassa tällä rajalinjalla esiintyy useita vaihtoehtoisia rajapaikkoja, joten se ei ollut kiistaton vielä 1690-luvullakaan.

Joentaan kylällä oli riitaa myös Launosen kylän kanssa. Broterus on piirtänyt tämän riitamaan vaihtoehtoisine rajapaikkoineen sekä Joentaan ja Sajaniemen että Herajoen, Hiivolan, Kormun ja Launosen kyliä esittäviin karttoihin. Tällä riitamaalla ei sanota olleen mitään ”erityistä kelvollisuutta”. Se oli jaettu nyt (1691) ”vanhojen tuomioiden mukaan”. 

HH

Lähteet: KA. MHA. H47 2/1. Skogz Charta uppå Saianemi by J Loppis Sochn och Rassborgz Läns Östra dhel afmätt 1693. Skogz Charta uppå Joentacka by. S: Broterus.” Låppis Kyrckia; KA. MHA. H47 5/1; KA. MHA. H47 2/3; Ekstrand, Viktor, Svenska Landtmätare 1628—1900. Biografisk förteckning. Umeå & Uppsala 1896—1903; Kallenautio, Jorma, Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana I. Tampere 1976.

PALUU HAKEMISTOON